Heräämisiä

Jatka lausetta:

This brings me alive, enlivens me, reminds me of who I am 

Milloin tunnen olevani aidoimmillani minä? 

Riemu. Kun tunnen riemua. Pitelemätöntä iloa ja innostusta. Naurua. Sisäistä loistoa. Silloin sielu on auki. 

Jos tämä vuosi on ollut toipumisen vuosi, ensi vuonna voisi olla hyvä hetki maustaa elämää säännöllisellä riemulla. 

Mistä riemu tulee? 

Useimmat muistot riemukkaista hetkistä liittyvät johonkin fyysiseen tekemiseen. Liikuntaan. Laulamiseen. Tanssimiseen. Osaamiseen. Onnistumiseen. Itse koettuun hauskuuteen. Tietyt kappaleet saavat aikaiseksi pikavisiitin riemuun. Kengät muuttuu kepeäksi. Tekisi mieli edetä tanssahdellen.

Jos tämä kummallinen vuosi 2020 on kulunut toipumisen merkeissä, ehkä ensi vuonna otetta voisi hilata kohti riemukkaampaa elämää. Alkaa kuunnella niitä riemua nostattavia kappaleita päivittäin. Liikkua niiden tahdissa päivittäin. Tanssia ja laulaa. Täyttää henkistä ilmatilaa hyvällä. 

Hyväksyä sekin, että aina ei ole riemukasta. Välillä on mollivoittoista. Mutta menneisiin synkkyyksiin ei tarvitse jäädä rypemään. Menneiden aiheuttamat lommot kulkevat mukana, mutta niille ei tarvitse antaa satunnaisia hymähdyksiä isompaa huomiota.

Yksinäisinä vuosina yksi surullisimmista asioista oli se, että iloa ja innostusta ei voinut jakaa kenenkään kanssa. Ehkä siksi oli helpompaa lakata hakeutumasta sellaisten hetkien seuraan. Unohtaa koko riemu. Oli helpompaa kestää tasaista tylsyyttä, jossa ei ollut juuri jaettavaa. Kirjoittaa satunnaisista kohokohdista päiväkirjaan ja helliä niitä hetkiä hiljaisuudessa omina pieninä aarteina. Olisi jo korkea aika huomata, etten ole enää yksin.

Jotenkin aikuisuuskin on onnistunut heittämään elämän päälle sellaisen vakavan verhon, joka viestii että riemun kokeminen on lapsellista ja hölmöä. Ei sellaista pitäisi ihannoida, saati pitää tavoitetilana. Pitäisi olla tehokas ja tuottava. Huvittelun sijaan pitäisi tehdä fiksuja pitkäntähtäimen sijoituksia. Värit pitäisi piilottaa järkevien tummanharmaiden liituraitavillakankaiden alle. Hymyjen sijaan pitäisi tarjoilla hillittyä vakavuutta. Naurattaminen on varattu narreille. No more. Nyt alkaa tutkimusretki sisäiseen riemuun. Iloon ja innostukseen.

Gary Barlow teki vast’ikään ilmestyneestä kappaleestaan Incredible jouluversion Incredible Christmas ja tässä biisissä on välähdys siitä riemusta, joka saa jalat irtoamaan maasta. Riemukasta joulunodotusta!

Haluatko kertoa mitä ajatuksia teksti sinussa herätti?

Navigate