Leiamarjaana

Elämisen alkeiskurssi

Mitä saan tehdä tänään

Elämisen alkeiskurssi

Vuosia sitten kaverini – alkoholisoituva nuori mies – selitti minulle baarin pöydässä, kuinka kaljan juomista pitäisi vähentää. Mutta kun hän ei keksi mitään muutakaan tekemistä ja sitten tulee mentyä baariin.

Siitä lähtien ajatus on kaikunut suurena mysteerinä päässäni.

Ei keksi tekemistä.

Mitä se sellainen on? Minä keksin heittämällä itselleni tekemistä seuraavaksi viideksi vuodeksi.

On vaikea samaistua ajatukseen, ettei keksi mitään tekemistä, kun oman pään ongelma on päinvastainen. Keksii niin paljon tekemistä, että ahdistuu. Ahdistuksesta seuraa lamaannus. Lamaannuksen sivuvaikutuksena ei lopulta tee mitään.

Lue kokonaan
Kalliota vasten iskeytyvä aalto

Aika, joka ei ole rahaa

Elämisen alkeiskurssi

Vuoden alkaessa ajattelin, että iso päämääräni vuodelle 2021 on löytää työpaikka. Kävikin sitten niin, että työpaikka irtosi vastoin kaikkia odotuksiani jo helmikuun lopulla. Aloitin maaliskuussa onneni kukkuloilla. Ja kuten niin usein – kun on saavuttanut jotakin, johon liittyy älytön määrä tunne- ja arvolatauksia – arkinen todellisuus ja eteen iskeytyvät vaikeudet voivat yllättää. Ehkä en edes varsinaisesti yllättynyt. Aavistin, että helppoa ei tule olemaan. Ja miksi pitäisikään olla. Jos haluaisin helppoa, en etsiytyisi vaikeuden pariin. Mutta on vaikeaa olla yksin se, joka ei vielä osaa, kun toiset osaavat. Päässä hakkaa ajatus, että tämäkin pitäisi osata.

Loppuvuodelle on löytynyt uusi päämäärä; saada uusi työ toimimaan. Oppia ja tulla paremmaksi. Tehokkaammaksi. Taitavammaksi.

* * *

Huomaan, että suhteeni aikaan on muuttunut. Annan jokaisesta arkipäivästä kahdeksan tuntia pois. Itselleni jää illat ja viikonloput. Ensin tuskailin, että aikaa jää niin vähän. Pitää palautua. Hoitaa koti. Viettää aikaa yhdessä. Ja olisi niin paljon tekemistä. Tekemistä, joka periytyy ajalta, jolloin aikaa oli ja jäivät silti tekemättä. Sitten käänsin ajatuksen toisinpäin. 

Lue kokonaan

Lottovoittona unelmien työpaikka

Elämisen alkeiskurssi

Hain töitä. Sain töitä. Ja se ei missään vaiheessa ollut minkään valtakunnan itsestäänselvyys. Kaikkea muuta. 

CV:stäni löytyy kaikki klassiset virheet, jos linkedIn:in rekrytointiväkeä on uskominen. 

Se mistä ei saa puhua: nainen, joka voi vielä tulla raskaaksi (= kalliiksi). Kaikkea muuta kuin katkeamaton työura. Lyhyitä pätkiä eri paikoissa. Yrittäjä. (“Miten se mahtaa taipua takaisin alaiseksi?”) Alanvaihtaja – ja vielä kahteen otteeseen. (“Ei varmaan osaa päättää eikä sitoutua pitkäjänteiseen kehittymiseen.”)

Ja sitten hakemusten kasasta minä jäin haaviin. Mikä oli hyvää? Monipuolinen kokemus erilaisista asioista. Oma-aloitteisuus. Tekee itse, sen sijaan että jää odottelemaan muiden varassa olevia mahdollisuuksia. Yrittäjyys. Tajuaa mitä se vaatii. Ja alanvaihtokin on ok. Ei ole pakko pitäytyä nuorena uran suhteen tehdyissä päätöksissä, jos ne aikuisena eivät tunnu hyviltä. Ei ole pakko yrittää pää edellä kiviseinän läpi, jos vieressä on ovi. He sanoivat olevansa innoissaan siitä, että saavat palkata minut. Olen hämmennyksestä ja onnesta pökertynyt.

Lue kokonaan
Navigate